Vuosi vaihtui. Yleensä tammikuu ei aiheuta itselleni minkäänlaista tarvetta suuriin lupauksiin, mutta viime vuosi oli niin masentava, että tästä pitää tulla parempi.
Mä en yleensä pienestä hötkyile. Kun on tottunut liikkumaan lähinnä ruokakaupan ja työpaikan väliä, ei koronan aiheuttamat rajoitukset ole tehnyt suurtakaan muutosta omassa elämässä. Huomaan kuitenkin, että alitajuinen huoli muista läheisistä stressaa ajoittain. Oma työ aiheuttaa sen, että tautia ei mistään lähdetä suinpäin hakemaan. Alan palkkaus taas aiheuttaa sen, että eipä tästä mihinkään lähdettäisikään😉
Tosiaan, syksy on ollut mulle enemmän sitä aikaa kun uusi alkaa. Aloitetaan työt, koulut ja harrastukset. Pimeä syksy menee muka nopeammin kun hankkii harrrastuksia. Viime syksynä en harrastanut mitään muuta kuin kotitreenejä ja ulkoilua. Täytyy sanoa, että loppusyksy meni lähinnä sohvalla kun ei vaan löytynyt motivaatiota ja syksykin tuntui pimeämmältä kuin ennen. Nyt tammikuussa tein itselleni lupauksen, että liikun aktiivisesti viitenä päivänä viikossa ja pidän kaksi lepopäivää, jolloin en tee muuta kuin pakolliset työt. Pari vuotta sitten väsytin itseni totaalisesti, koska en innoissani pitänyt lepopäiviä.
Lupasin siis itselleni, että treenaan viisi kertaa viikossa, teen itselleni kunnon eväät töihin, juon riittävästi vettä ja vähennän karkin syöntiä. Kahvin juontiakin olen vähentänyt, jotta nukun paremmin. Tästä kaikesta innostuneena otin jopa ennen kuvat, jotta näen tapahtuuko muutosta. Innostuneena ja motivoituneena odotan, mitä tuleman pitää. Huomenna aloitan Polarin 21 km:n juoksuohjelman, jospa senkin tekisi tällä kertaa oikeaoppisesti hosumatta.
Kivaa viikonloppua kaikille, mullakin on vapaa viikonloppu! Nautitaan lumesta ja pakkasesta🤗
Lepopäivä on kyllä tärkeää muistaa pitää! Joskus täytyy ihan erikseen päättää että tänään en tee mitään, kun liikkuminen on vaan niin kivaa.. 😊
VastaaPoista