Liikunnan merkitys keski-iässä

 Löysin Reetta Rutasen vuonna 2017 julkaistun väitöskirjatutkimuksen siitä, miten liikunta tukee keski-ikäisen naisen työkykyä. Vaikka en itseäni keski-ikäseksi koekaan niin iän perusteella kuulun tähän ryhmään hyvinkin vahvasti. 

Tutkimuksessa todetaan, että liikunta neljä kertaa viikossa riittää parantamaan elämänlaatua ja työkykyä. Liikunnan todetaan vaikuttavan myönteisesti työssäjaksamiseen, fyysiseen kuormittumiseen ja henkisiin voimavaroihin. (Toki jos henkilö on niin kuormittunut, että selviytyminen päivittäisistä tehtävistä vaatii koko voimareservin käytön niin liikunta ei siinä kohtaa tilannetta helpota.) Liikunnan on huomattu myös vähentävän vaihdevuosioireita ja täten parantavan elämänlaatua. 

Tutkimuksessa seurattiin kuuden kuukauden ajan kahta ryhmää, joka koostui 176 naisesta. Toinen ryhmä liikkui ripeästi neljä kertaa viikossa, joko kävellen tai sauvakävellen, toinen ryhmä taas piti liikuntatottumukset ennallaan, eikä liikuntaa lisätty. Seurantakyselyn perusteella oli enemmän liikkuneella ryhmällä lyhyt-(6kk) ja pitkäaikaisia (30kk) vaikutuksia keski-ikäisen naisen hyvinvointiin. Fyysinen kuormittuminen väheni, yöllisten kuumien aaltojen määrä väheni, työkyky, elämänlaatu ja henkiset voimavarat paranivat kontrolliryhmään verrattuna. Tutkimuksen perusteella kestävyysliikunnalla on positiivisia vaikutuksia työkykykyyn, työssä kuormittumiseen ja elämänlaatuun keski-iässä. 

Liikunnan harrastaminen parantaa myös sydän-ja verenkiertoelimistön toimintaa ja ehkäisee mm. aikuisiän diabetesta. 

Liikuntaa kannattaa siis harrastaa joka iässä. Keski-ikäisen ei ole myöhäistä aloittaa, kunhan aloittaa maltilla. UKK-instituutti on arvioinut, että liikkumattomuuden kustannukset Suomessa ovat 3,2-7,5 miljardia vuodessa. 

Terveellistä loppuviikkoa! 

Kommentit